Korppoossa Ruotsin keskusvalta pönkitti asemiaan aluksi kirkon kautta. Näkyvänä muistutuksena tästä on Korppoon 1300- ja 1400-luvuilla pystytetty kaunis harmaakivikirkko.

Korppoo oli satoja vuosia Ruotsin meriyhteyksien varaan rakentuneen valtakunnan keskipisteessä. Korppoon kalastaja-maanviljelijät veivät veneillään suuria määriä kalaa ja polttopuita Tukholmaan ja Mälaren-järven alueelle myytäväksi.

Merenkulun taloudellinen merkitys Korppoossa oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella talonpoikaispurjehduskauden kulta-aikana.

Venäjän vallan loppuaikoina Korppoon saaristo sai sotilaallisesti strategisen merkityksen. Vuoteen 2007 asti puolustusvoimien Gyltön ja Utön linnakkeet olivat Korppoon suurimpia työnantajia.